Siirry pääsisältöön

Liebster Blog -tunnustus


Iiebster Blog -tunnustus

Tunnustus kolahti nilkkaan. Kiitos Katinka! Alla siis nippu ihan yhdentekeviä juttuja,
rakkaudesta lajiin. :)



Tunnustus lähtee eteenpäin seuraavilla säännöillä:

1. Kiitä tunnustuken antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse 5 blogia (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heile jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle.


Laitan haasteen eteenpäin näille seuraaville blogeille: 



Haasteen kysymykset ovat seuraavat:

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:
Perhe
Luonto
Ruoka
Kirjoittamisen riemu
Rakkaus omiin ihmisiin

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
Mikä tahansa kirja, lukeminen sivistää aina ja on terapeuttista
Viidennen portaan enkeli, McCourt
Geishan muistelmat, Golden
Ananas vai kookos, Nuotio
Laskeva Neitsyn ja muita kirjoituksia, Härkönen
Syötäväksi kasvatetu, miten ruokasi eli elämänsä, Lappalainen

Viisi materialistista (joulu)lahjatoivetta:
Puutarhakalusteet
Kesäkeittiön grilli
Pari settiä uusia farkkuja
Käytetty "cowboy" -satula tai vanhan traktorin penkki
Uusi putki kameraan

Viisi paikka, jossa haluaisit käydä:
Saimaa (Lade Gracde kuljettaa meidät sinne ensikesänä!)
Australia
Afrikka
Pirkanmaa
Lappi

  Viisi Adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
Ylivilkas
Homeinen (lapset sanoo, että homehdun kun syön niin terveellisesti)
Rakastettu
Tuulinen
Empaattinen

Viisi lempiruokaani:
Kaikki vihreä salaatti tuoreena
Erilaiset juustot
Härän pihvi
Riistaliha
Hedelmät

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille:
Rakastamalla itseäsi voit olla onnellinen
Pidä huoli lähimmäisestäsi
Nauti elämästä joka päivä vähän
Hymyile joka päivä vaikka väkisin
Muista sanoa, että rakastat (ihan kaikille rakkaille, mummoille, anopeille, ukoille, lapsille ja koirille... kaikille.)


Näillä onkin hyvä toivottaa kaikille oikein hyvää päivää!












Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anu24. huhtikuuta 2013 klo 14.27

    Kiitos tunnustuksesta/haasteesta! Olenkin jo tähän haasteeseen vastannut, sen voi käydä lukaisemassa täältä: http://unelmiaelamasta11.blogspot.fi/2013/03/top-5.html

    VastaaPoista
  2. Nonariina24. huhtikuuta 2013 klo 22.23

    Kiitos tunnustuksesta! Ihana blogi sulla <3

    Mun on muuten ikuisesti pitänyt lukea toi viidennen portaan enkeli, jos vaikka ens kesänä olis hyvä sauma.

    VastaaPoista
  3. Jasmiini25. huhtikuuta 2013 klo 11.58

    Suosittelen sitä erittäin lämpimästi. Ja se jatko-osakin on mainio. Kurjuudesta voi kirjoittaa huumorilla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun sattuu, sattuu niin paljon.

Olen saanut kuulla tehneeni asioita menneisyydessä väärin. Sain myös kuulla tekeväni tiettyjä asioita edelleen väärin. Yhden ihmisen tuskanhuuto tuntuu kauhealta. Kuin ilmat lyötäisiin pihalle. Kuin joku potkisi sinua päähän. Au, sattuu! Sattuu! Minua on syytetty kaikenlaisesta ja oltu samalla syyttämättä. Mutta se tuntuu syytökseltä, kun saat vuosien painon päällesi yhdeltä istumalta. Et voi muuta kuin kuunnella. Et voi, sillä jokaista sanaasi voidaan käyttää sinua vastaan. Joten mieti mitä sanot tai joudut oikeuden eteen. Voi, kun aikaa voisi kääntää taaksepäin. Kun voisinkin muuttaa muiden kokemaa toiseksi. Kun voisinkin muuttaa traumat traumattomiksi. Mutta en voi. Minun pitää siettää se kipu, joka kaikesta tulee. Kipu ja ikävä. Suuri ikävä. Se tunne kun, kun musta vyöryy yli. Kun henki ei enää kulje. Et voi itkeä, et nauraa. Et pysty sanomaan mitään järkevää, tai ainakaan mitään mikä riittäisi. Istun sohvanreunalla. Katson suurin silmin ihmisiä ympärilläni. Mitä olenkaan tehnyt? M...
Lähetä kommentti
Lue lisää
En muista enää mikä aamu se oli. Tai päivä. Tai mikään. Mut seisoin tiskipöytään nojaten ja katselin mun perhettä. Pieni neljävuotias, yksitoista- ja neljätoistavuotiaat sekä kissa ja mies. Siellä ne touhusivat jotain. En muista mitä, mutta siellä ne kaikki oli. Meillä oli talo ja kaikki hyvin. Paitsi mulla. Mä tajusin siinä, että mä kuolen, jos en tee jotain. Jos nyt en pysähdy ja tee jotain. Monta vuotta myöhemmin on vettä virrannut. Osa perheestä on jakautunut eri osoitteisiin ja lisääkin on tullut. Nyt meitä on kahdeksan. Joo, musta on tullut mummu. Kissa on vaihtunut koiraan. Istun nyt tässä meidän vihreällä sohvalla, vuokrakodissa, kerrostalossa. Ja tunne on sama. Jos nyt en pysähdy, niin kuolen. Musta ei ole tuntunut tältä sitten kohta kymmeneen vuoteen. Luulin jo, ettei koskaan enää tunnukkaan, vaikka tiesin kyllä toisin. Paskaa on satanut niskaan ihan riittävästi. Ihmisiä on menehtynyt ja ihmissuhteita on kariutunut. On menetetty määrätön määrä rahaa ja energiaa helvetin itsep...
1 kommentti
Lue lisää

Kello on yöllä 1:45 ja istun pimeässä keittiössä ja kirjoitan. Päästän irti.

Ihan kohta on aika. On aika päästää irti. Surusta, ikävästä, kivusta ja tuskasta. Sisaruksista. Puukonkääntäjistä. Tämä matka Teneriffalle huhtikuun alussa 2022. Matka on ollut tähän astisen elämäni kauhein matka. Vaikka millä mittarilla laskisi, niin tämä on ollut elämäni suurimpia tragedioita. Olen saanut ja minulta on otettu. On otettu ja olen saanut. Kaikkea sitä ja moneen eri kertaan. Kaikki alkoi siitä, kun faija sairastui lomamatkalla koronaan. Ensimmäiset maailmanlopun merkit alkoivat jos siitä miten me aloimme hoitamaan faijan asioita siellä. Kaikki meni väärin. Ihan kaikki.  Matkan aikana faija sairastui ja kuoli rakastamassaan paikassa Teneriffalla päivettyneenä, iho käsivarresta kesien. Pidimme faijaa kädestä kiinni ja annoimme luvan lähteä. Oli aika. Taistelu oli jatkunut jo siitä, kun faija sairastui ensimmäisen kerran munuaistautiin  karvan päälle 40 vuotiaana. Nyt oli aika lopettaa pelleily ja antaa ikuinen rauha. Kaikesta kivusta ja tuskasta vapautunut isä lip...
1 kommentti
Lue lisää