Mitenhän sitä ihminen saisi itsensä elätettyä tekemällä työtä jota rakastaa?
Minä pidin valtavasti esimiestyöstäni, mutta minun pirtaan sopimattomat työajat pistivät valitsemaan toisen homman. Suren sitä.
Mutta esimiestyö ei ole autuus. Autuus olisi kirjoittaminen. Tai autuus ja autuus... jokaisessa duunissa on ne omat plaaplaa ja niin edelleen, mutta sitä minä rakastaisin. Joka päivä saisin kirjoittaa työksi. Jokainen päivä saisin pohtia ja miettiä, kirjoittaa ja korjata. Olla tyytymätön ja sitten tyytyväinen. Korjata ja miettiä.
En osaa kirjoittaa mielestäni riittävällä tasolla tehdäkseni sitä ammatikseni joten olen tässä alkanut unelmoida opiskelusta. Avoimessa yliopistossa voisin suorittaa kirjoittamisen opintoja. Voisin aloittaa ne ensi syksynä.
Mutta mitäs sitten? Mitä haluaisin kirjoittaa työkseni? Lehteen? Kirjoja? Blogeja? Mitä?
En tiedä. Kirjan kirjoittaminen on ollut unelmani jo pitkään ja minulla on käsikirjoitus pöytälaatikossa (lue: läppärillä). Julkaisen sitä Migreenikon päiväkirja -blogissa. Se ei mielestäni ole kirja-ainesta joten blogi on sille ehkä hyvä paikka.
Pidän tätä niin selkeänä suuntavalintana, ettei tätä tarvitse epäröidä tahi pohdiskella sen kummemmin. Haen syksyksi avoimeen yliopistoon ja kun se on ohi niin sitten tiedän taas enemmän.
Minä pidin valtavasti esimiestyöstäni, mutta minun pirtaan sopimattomat työajat pistivät valitsemaan toisen homman. Suren sitä.
Mutta esimiestyö ei ole autuus. Autuus olisi kirjoittaminen. Tai autuus ja autuus... jokaisessa duunissa on ne omat plaaplaa ja niin edelleen, mutta sitä minä rakastaisin. Joka päivä saisin kirjoittaa työksi. Jokainen päivä saisin pohtia ja miettiä, kirjoittaa ja korjata. Olla tyytymätön ja sitten tyytyväinen. Korjata ja miettiä.
En osaa kirjoittaa mielestäni riittävällä tasolla tehdäkseni sitä ammatikseni joten olen tässä alkanut unelmoida opiskelusta. Avoimessa yliopistossa voisin suorittaa kirjoittamisen opintoja. Voisin aloittaa ne ensi syksynä.
Mutta mitäs sitten? Mitä haluaisin kirjoittaa työkseni? Lehteen? Kirjoja? Blogeja? Mitä?
En tiedä. Kirjan kirjoittaminen on ollut unelmani jo pitkään ja minulla on käsikirjoitus pöytälaatikossa (lue: läppärillä). Julkaisen sitä Migreenikon päiväkirja -blogissa. Se ei mielestäni ole kirja-ainesta joten blogi on sille ehkä hyvä paikka.
Pidän tätä niin selkeänä suuntavalintana, ettei tätä tarvitse epäröidä tahi pohdiskella sen kummemmin. Haen syksyksi avoimeen yliopistoon ja kun se on ohi niin sitten tiedän taas enemmän.
Hei Elli!
VastaaPoistaKäy tarkistamassa kriittisen korkeakoulun sivut. Niillä on kirjoittajakoulu ja opettajina kirjailijoita ja ennen muuta kustannustoimittajia.
Terkkuja
Anne K
Kiitos vinkistä! Tätä on tässä nyt pohdittu polla kuumana ja kyllä mä varmasti kaadun opiskelemisen kannalle. Pidän opiskelusta ja vielä enemmän kirjoittamisesta... josko, osaankohan suhtautua kriittisesti roolihenkilöihin? Osaankohan sitten kuitenkaan kirjoittaa niin, etten paljasta korttejani heti? No sen varmasti saa tietää myöhemmin ja harjoitus tekee mestarin eikö? Nyt palaan harjoittelemaan rannikkomerenkulkua jotta pääsisin tentistä läpi!
Poista