Siirry pääsisältöön

Ikuiseen lepoon

Ihmisen elämä täyttyy ihmeellisistä asioista. Kohtaamisista erilaisten asioiden, ihmisten ja eläinten kanssa. Osa kohtaamisista jättää syvät jäljet vaikkei itse kohtaamisessa kestä kuin hetki. Joskus kohtaamansa asian, henkilön tai eläimen ottaa ikuisiksi ajoiksi elämäänsä tavalla tai toisella. Tietoisesti tai tiedostamatta.
Monet jäljet seuraavat meitä läpi elämän ja niitä on joskus vaikeakin sietää. On haasteellista oppia elämään hetkessä, tässä ja nyt. Oppia, että elämä voi olla onnellinen vaikka se juuri nyt ei tunnu siltä.

Huomenna on murheellinen päivä.

Törhö poistuu rakennuksesta. Iso T lähtee häntä pystyssä kohti parempia metsästysmaita.
Kissa joka on rakastanut minua ja Simoa varauksetta viimeiset viisitoista vuotta. Kissa joka on sitonut meidät yhteen ja näyttänyt tien. Kolli joka on pitänyt järjestystä talossa ja lapset nuhteessa. Kolli jollaista ei toista ole...

Törhö on ollut kohtaamisista se joka jää elämään minuun ikuisesti. Olen kasvanut Törhön mukana aikuiseksi, naiseksi, äidiksi, puolisoksi. Olen ollut sen mukana suurilla metsästysretkillä ja olen etsinyt sitä suurilta metsästysretkiltä. Isutunut yöt ulkona odottaen kollin kotiinpaluuta. Itkenyt karvaasti luullen, etten enää koskaan näe. Aina se on tullut takaisin. Aina se on istunut viereeni lohduttamaan ja kehrännyt. Joka kerta se on jättänyt karvavanan sääreen ja poistunut sulavasti ruokakipolle nälkäisenä metsästyksen jäliltä.
Törhö on pölistellyt mennessään vielä pikkukissan kuin osoittaen, ettei tulisi koskaan antamaan valtaisuintaan pois.

Nyt on tullut aika antaa kissan nukahtaa valtaisuimelleen viimeisen kerran.

Kiitos Törhö kaikesta. Olet enemmän kuin kissa ja rakastan sinua aina.

Sinua aina rakastaen. Törhö 1997-2012

Kommentit

  1. <3 Jaksamisia teillesuuren surun keskellä <3 Suurinta rakkautta on osata päästää irti silloin, kun huonoja päiviä tuntuu olevan enemmän kuin hyviä. Törhö on saanut elää rakastettuna ja nauttia kissan päivistä :)

    ..ja leikkiä oikeilla linnuilla ihan oman olohuoneensa lattialla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Törhö on saanut olla Kissa isolla K:lla.
      Kolli. Kaikkien aikojen eläin...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun sattuu, sattuu niin paljon.

Olen saanut kuulla tehneeni asioita menneisyydessä väärin. Sain myös kuulla tekeväni tiettyjä asioita edelleen väärin. Yhden ihmisen tuskanhuuto tuntuu kauhealta. Kuin ilmat lyötäisiin pihalle. Kuin joku potkisi sinua päähän. Au, sattuu! Sattuu! Minua on syytetty kaikenlaisesta ja oltu samalla syyttämättä. Mutta se tuntuu syytökseltä, kun saat vuosien painon päällesi yhdeltä istumalta. Et voi muuta kuin kuunnella. Et voi, sillä jokaista sanaasi voidaan käyttää sinua vastaan. Joten mieti mitä sanot tai joudut oikeuden eteen. Voi, kun aikaa voisi kääntää taaksepäin. Kun voisinkin muuttaa muiden kokemaa toiseksi. Kun voisinkin muuttaa traumat traumattomiksi. Mutta en voi. Minun pitää siettää se kipu, joka kaikesta tulee. Kipu ja ikävä. Suuri ikävä. Se tunne kun, kun musta vyöryy yli. Kun henki ei enää kulje. Et voi itkeä, et nauraa. Et pysty sanomaan mitään järkevää, tai ainakaan mitään mikä riittäisi. Istun sohvanreunalla. Katson suurin silmin ihmisiä ympärilläni. Mitä olenkaan tehnyt? M...

Kauneutta ja kauheutta.

Kaiken kauheuden keskellä on kauneutta. Sellaista, joka jää usein näkemättä. Teen työtä ihmisten kanssa. Sellaisten, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja ovat yleensä epätoivoisia. Epätoivo on hirvittävää ja kokonaisvaltaista. Sellaista, joka imee kaikki voimat sinusta ja ympärilläsi olevista ihmisistä. Tai sitten kuljen yhtä matkaa sellaisten kanssa, joiden elämänhallinta on kadoksissa tai sitä ei koskaa ole ollutkaan. Näitä ihmisiä yhdistää surumielisyys ja se epätoivo. En osaa edes kuvitella miltä näistä ihmisistä loppujen lopuksi edes tuntuu. Näen mitä he käyvät läpi, mutta se, miten se näyttäytyy minulle voi olla jotenkin vääristynyttä tai esiripun edessä esitettyä. Yksi työni hedelmistä onkin se, kun näen pilkahduksen toivoa ja iloa. Kun näen, miten asiakas nousee syvimmistä vesistä pinnan lähelle edes hetkeksi. Ilo on ehkä liioiteltua, mutta kun näen edes sen tapaista. Yritän luoda toivoa jokaisella tapaamisella, mutta joskus se on mahdotonta. Silloin pitää pystyä empatiaan ja ol...

Mä voin ihan hyvin nyt. Käyn laittamassa pyykit.

"I got no roots..." soitin toistaa. Mun sisällä sykkii jokin, en ole ihan varma mikä. Musta tuntuu, että mun on pakko kirjoittaa jotain. Olen saanut odottamatonta hyväksyntää viime aikoina ja se kuplii. On niin hyvä olla hetkittäin, kun joku luottaa niin paljon, että haluaa mun olevan läsnä. Tärkeitä juttuja. Mulle ja tälle. Istun sohvalla. Makasin äsken. Mulla on fyysisesti huono olo. Söin kanamakkaran, halloumia, sieniä ja pitkiä papuja. Mitä kaapista nyt löysin. Rahat on loppu. Viimeiset meni lapsen rokotukseen. Päätä on taas särkenyt monta päivää putkeen. Niskat on ihan jumissa ja siksi varmaan kipuilen.  Koira söpöilee. Se tekee sen joskus ihan tahallaan. Joskus unissaan. Rakastan tuota pikkuista lellaripentua.  Mut tästä mitään ei ollut mun asia. Se oli ehkä enemmän se, että voin nyt aika hyvin. Vaikka joskus olenkin musta ja harmaa, sielu verellä ja silmät ummessa. Mut nyt... aika hyvin. Tekisi mieli kirjoittaa laulun sanat. Mutta viimeksi kuin tein niin, siitä sävelle...