Mama Dreamer

Tänä aamuna nousin ylös vailla minkään näköisiä tuntemuksia. Silti sisällä myllersi ja olen varma, että jos oikein olisin ajatellut olisin saattanut tuntea haikeutta. Heräsin vähän liian aikaisin ja minulle olisi voinut jäädä aikaa ajatella, mutta sen sijaan keksin muuta tekemistä. Keitin kahvin ja join puoli mukillista kunnes oli aika lähteä ovesta. Olin istunut bussissa ja lukenut kirjaa jotta minun ei tarvitse ajatella. Kävelin kaupungin läpi junalle ja huomasin, että täällä puut ovat saaneet syysvaatteet. Oli hyvin lähellä että aloin ajatella, mutta itsesuojeluvaistoni toimi moitteettomasti ja huomasin, ettei ole vielä kovin paljon ruuhkaa. Avasin kiireisen oloisena oven työpaikalle ja suuntasin askeleeni kohti kuudetta kerrosta. Pääsin perille ja hieman varovaisesti etsin käsiini henkilön joka huolehtisi siitä, ettei minun tarvitsisi ajatella. Päiväni töissä kului miellyttävästi ja leppoisasti. Se toki johtui siitä, ettei mikään toiminut ja näin ollen en voinut tehdä töitä

Espanja. Ihana Espanja. Kurimuksen kourissa taistelet olemisestasi. Työttömyys piinaa ja kurjuus koettelee. Kesä. Suomen kesä. Olen kaivannut sinua lipuessa Itämeren laineilla vailla saariasi ja tuoksujasi. Halusimme vielä joku aika sitten muuttaa espanjaan lämpimään. Olemme kuitenkin kesän aikana pohtineet asiaa uudelta kantilta. Purjehdimme Itämeren ympäri ja elimme lähes kaksi kesäkuukautta ilman saaristoa. Se sai meidät ajattelemaan asioita uudestaan. Olemme nyt katsoneet totuutta silmiin ja tulleet siihen tulokseen, ettei sielumme ja sydämmemme kestä ympärivuotista ulkomailla asumista. Emme voi elää ilman Itämerta ja ennen kaikkea tätä niin kaunista ja upeaa saaristoamme. Tämä poikkeuksellinen ja uniikki saaristo on meille niin rakas joka viikonloppu, ettei ole mahdollista asua muualla kuin Suomessa nämä kaikki kesäkuukaudet. Sitäpaitsi. Meillä on täällä työtä ja koti. Jos muuttaisimme ulkomaille, ei olisi mitään varmaa. Voihan työttömyys kohdata täälläkin, mutta se lienee as