Opettajalle kiitos. Pelastit Lapseni hengen.

 Se hetki, kun myrsky väistyy, on uskomaton. Kaunis ja niin rujo. Maa tuoksuu sateelta. Tuuli on repinyt kaiken rikki. Suuret sadepisarat ovat rikkoneet ulos unohtuneet lasit. Ilmassa sinne tänne lentelevät oksat ovat tehneet syviä haavoja pitkin selkääni kun pakenin äkisti noussutta myrskyä suojaan. Katse vaeltaa murheellisessa näyssä ja kipu tuntuu selässä, mutta pilvien takaa paljastuva aurinko luo jotenkin uskomattomalla tavalla toivoa. “Siivoan tämän” -sanon ja alan kerätä lasinsirpaleita. Varon, etten saa haavaa ja saan silti. Mutta auringon lämmin henkäys pitää minut liikkeessä ja hymyn huulillani. Pikkuhiljaa maailma alkaa taas näyttämään paremmalta. Kaiken saa korjattua -ajattelen. Se ei kuitenkaan ole totta. Sirpaleet putoavat roskakoriin ja olen hyvin tietoinen, etten saa mistään enää samanlaista lasia. Ei se haittaa -ajattelen, mutta sekään ei ole totta. Se lasi oli minulla tärkeä. Täynnä muistoja ja rakkautta. Sitten aurinko siirtyy ja suljen silmäni. Se lämmittää rajun myrskyn jälkiä. En ehkä koskaan enää saa samanlaista lasia, mutta kaikki muistot jotka sain sen kanssa on suljettuna sydämeeni.

Särkynyt lasi on kuin lapseni. Lapsi, joka on peruuttamattomasti muuttunut ja rikottu. Lapsi, joka kuitenkin elää ja hengittää koska aurinko alkoi paistamaan keskellä rankinta myrskyä. Aurinko olet sinä Opettaja. Uskoit tai et, olet pelastanut poikamme hengen. Sinä olet se, joka tulit ja valaisit risukasan, pihan myrskyn jälkeen, Lapsen sydämen. Sinun voimallasi, Lapsi on tänään sellainen kuin on. Aurinkoinen ja ystävällinen, joka haluaa kaikille hyvää. Uhoa ja machoilua unohtamatta. Ulkomaailma oli liian julma Lapselle. Tulimme takaisin sinun vuoksesi ja sinä lunastit kaiken. Kiitos Opettaja kaikesta siitä työstä, jonka olet tehnyt ja teet. Olen kiitollinen sinulle ja samalla muille Lapsen hengissä pitäneille aikuisille. Teitä ei koskaan voi kiittää liikaa.

Sinä teet mieletöntä duunia. Uskot jokaiseen lapseen ja annat aina toisenkin mahdollisuuden. En tajua miten teet sen. Sinulla on meidän koulun suurin sydän ja avara katse. Pidä huolta itsestäsi. Nauti ulkoilmasta, kesästä, perheestäsi, luonnosta.

Sinun työsi on enemmän kuin merkityksellistä. Ainakin meidän koko perheelle. Uskon ja toivon, että Lapsi jaksaa kantaa tätä voimaa itsessään vielä alakoulun jälkeenkin. Että löydämme sen voiman avulla uusia keinoja käsitellä tunteita ja vaikeita asioita. Sinun antamasi voiman ja kaikkien meidän aikuisten avulla Lapsesta kasvaa ihan hyvä tyyppi, joka klaaraa elämänsä hyvin, uskon niin.

Ihanaa kesää. Kiitos. Tuhannesti kiitos.

Mama Dreamer