Eilen istuin maanantaiseen tapaan Rannikkomerenkulun kurssilla. Vetäjä on vanhempi mies jolla ei ole ensimmäistäkään hajua siitä, miten sitä kurssia kannattaisi vetää. Ei... ihan mukava ukkohan tuo on, mutta ihan helvetin tylsä. "Onni" on se, että olen se kurssin käynyt jo kerran muutama vuosi sitten. Silloin ei ollut aikaa harjoitella riittävästi joten pistettä vaille ja nolo repuutus. Istuin eilen siis kurssilla (jota en enää reputa perkele) ja kävimme läpi ulkomaan liikennettä. Siitäpä mieleni virkistyi ja ajauduin unelmissani kesälomaan.
Olemme pohtineet sellaista vaihtoehtoa, jossa purjehtisimme toukokuun viimeisenä viikonloppuna veneen Simon kanssa kahdestaan joko Hankoon tai pitkä viikonloppu ja Maarianhaminaan. Olemme seilanneet Hanko-Maarianhamina jo useasti ja olemme menossa vesille joissa emme vielä ole olleet. Jos pääsisimme siirtämään Lady Gracea etukäteen edes Hankoon olisi sillä suuri vaikutus matkanteon kannalta. Purjevene (riippuu tietysti veneestä) kulkee keskimäärin 5s/h (n.10km/h) ja silloinkaan harvemmin suoraan siihen suuntaan kun pitäisi. Joten matkan tekeminen on hidasta mutta toki juurikin sitä mitä sinne lomalle ollaan menossa tekemään. Silti plussana matkan tekemiselle on ne kohteet. Ja... lasten kanssa purjehtiminen on kivaa, mutta se pitää myös huolen siitä, ettei voi purjehtia ihan mahdottoman pitkiä päiviä ja näin ollen matkanteko on vieläkin hitaampaa. Nämä ensikesän kohteet on meille sellaisia joihin ei luultavasti päästä uudelleen ennen eläkepäivä tai muita hintavia järjestelyjä. Meillä on nyt ainutlaatuiset kaksikuukautta aikaa jotka aiomme käyttää intesiivisesti nautiskellen! Näistä syistä siirtopurjehdus olisi ihan oiva homma. Pitäisi vain nyt järjestää lapsille hoitopaikat ja Simon siirtää lomapäiviä.
Takatalvi on tullut hidastamaan veneen kesäkuntoon laittamista, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että siitä olisi suuremmin haittaa. Simo on nyt raapinut ja hionut niskalimassa veneen pohjaa ja enää muutamaa kohtaa vaille niin päästään laittamaan ensin epoksimaalia muutamat kerrokset ja sitten myrkyt päälle. Olemme maalaamassa myös veneen kyljessä kulkevaa harmaata raitaa uuteen tumansiniseen sävyyn. Uimaportaiden askelmat pitää hioa ja lakata ja paljon muuta pientä säätöä. Veneen perässä olevien laatikoiden kansien päälle tulee molempiin aurinkopanelit ja sitten on uuden WC:n asennus. WC:n voi tosin asentaa vesille laskun jälkeenkin. Verhot pitää kaavoittaa ja ommella sekä mahdollisesti rakentaa meripunkka salongin toiselle puolelle. Merikartoille teen suojapussin. Niitä karttoja nimittäin on muutama ja niitä on melko fittimäistä kuljettaa sellaisenaan kun ovat irtolehtisiä.
Ajatelkaa sitä auringon paistetta! Veneen kannella leppeässä kesätuulessa. Ihana sininen meri alla ja muutama lokki kaartelemassa taivaalla. Kylmä olut kädessä. Pikkuinen uinumassa ja isommat uimassa veneen perästä. Ei ketään missään eikä maata näkyvissä. Vain meri ja me.
Mahdotonta tunteiden sekameteliä ja ajatusten pidättelemätöntä ryöppyä. Todellista ja fiktiivistä. Sellaista mitä nyt mieleen juolahtaa. Että ei pääsisi unohtamaan kuka sitä oikein on ja miksi. Että olisi joku jolle tilittää kaikki, kun kukaan muu ei enää kuuntele.
tiistai 3. huhtikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kolme vuotta siitä kun viimeksi sut näin.
Sanoin sulle, että rakastan, mutta en tiennyt, ettei enää koskaan nähtäisi. En kuulisi sun ääntä, en laulaisi sun kanssa, en enää ikinä söis...
-
Olen saanut kuulla tehneeni asioita menneisyydessä väärin. Sain myös kuulla tekeväni tiettyjä asioita edelleen väärin. Yhden ihmisen tuskanh...
-
Kaiken kauheuden keskellä on kauneutta. Sellaista, joka jää usein näkemättä. Teen työtä ihmisten kanssa. Sellaisten, jotka ovat heikoimmassa...
-
"I got no roots..." soitin toistaa. Mun sisällä sykkii jokin, en ole ihan varma mikä. Musta tuntuu, että mun on pakko kirjoittaa j...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti