Jos voisin välittää tämän fiiliksen!
Olen istunut tässä koneella jo liian kauan. Selkäni välilevyt vihoittelevat ja pikkuisella on kakka housussa. Mutta. Mutta kun nyt on niin hyvä tunnelma. Selaan ihani kuvia Pinterestissä ja mieleni karkaa mitä hauskimpiin ajatuksiin omasta talosta, pihasta jonka koristelen itsetehdyillä kynttilöillä ja ruukkupuutarhasta joka elää kanssani vain sen pienen hetken. Musiikki soi ja ulkona on kaunis kuura. Olen ihan varma, että kevät alkoi tänään. Niin se teki. Tänään se alkoi.
Maisemoin mielessäni puutarhajuhlia jotka on järjestetty vain minulle ja perheelleni. Kuinka kesäiltana vietämme ihania hetkiä hyvän musiikin ja mainion ruoan seurassa. Olen koristellut pihapuuhumme valoja ja rakentanut lyhtyjä lasipurkeista. Olen ripustanut niitä sinne tänne ja kirpputorilta ostettu, itse "tuunattu" puutarhapöytä on koristeltu tuoreilla kukkasilla naapurikedolta. Jokainen astia on erilainen, jokainen tuoli on erilainen, jokainen ihminen on erilainen. Illan viiletessä kiedomme ympärillemme huovan ja istumme vielä hetken ulkona. Nautimme siitä, että nyt on se hetki ja hetki on nyt. Ruoka sulaa suussa, musiikki soi ja aurinko laskee. Kun on aika laittaa lapset nukkumaan, jää sotkut huomiselle.
Kotona vallitsee rauha ja harmoninen sisustus rauhoittaa mielen jo heti ensinäkemältä. Kotini on täynnä pieniä asioita, itsetehtyjä, toisen muokkaamia, suuria tunteita ja unelmia vain unelmoimisen vuoksi. Arki näkyy sukkamyttyinä lattialla, mutta en anna sen häiritä juuri nyt. Työnnän sukat sivuun ja haen keittiöstä juuri oikeanlaiset viinilasti, juuri tälle kyseiselle etelä-arfrikkalaiselle viinille. Kaadan laseihin ranneliikkeellä tasan sen verran kun lasiin kaatuu ja siemaisen vain maistaakseni, että se on ihan niin hyvää kuin uskoin sen olevan.
Kannan lasit takkahuoneeseen jossa rakkaani sytyttää kyntitlöihin tulta. Takassa loimuaa pieni, juuri ja juuri hengissä oleva liekki. Se on henkeäsalpaavan kaunis tanssiessaan ylös kohti kesäyötä. Afrikkalaiset pehmeät rytmit kiidättävät meitä kohti mielen rauhaa. Hiljainen musiikki saa suun hymylle ja viini maistuu taivaalliselta. Mikään ei voi rikkoa tätä hetkeä nyt.
Näihin unelmiin on hyvä lopettaa. Tyttäreni ei enää kestä pikkuisen hajua ja pikkuinenkin alkaa ilmeisesti jo vähän kärsiä tuotteista housuissa... no, kohta jatkan fiilistelyä. Ennen sitä hoidan hymyillen pari juttua.
Pus.
Maisemoin mielessäni puutarhajuhlia jotka on järjestetty vain minulle ja perheelleni. Kuinka kesäiltana vietämme ihania hetkiä hyvän musiikin ja mainion ruoan seurassa. Olen koristellut pihapuuhumme valoja ja rakentanut lyhtyjä lasipurkeista. Olen ripustanut niitä sinne tänne ja kirpputorilta ostettu, itse "tuunattu" puutarhapöytä on koristeltu tuoreilla kukkasilla naapurikedolta. Jokainen astia on erilainen, jokainen tuoli on erilainen, jokainen ihminen on erilainen. Illan viiletessä kiedomme ympärillemme huovan ja istumme vielä hetken ulkona. Nautimme siitä, että nyt on se hetki ja hetki on nyt. Ruoka sulaa suussa, musiikki soi ja aurinko laskee. Kun on aika laittaa lapset nukkumaan, jää sotkut huomiselle.
Kotona vallitsee rauha ja harmoninen sisustus rauhoittaa mielen jo heti ensinäkemältä. Kotini on täynnä pieniä asioita, itsetehtyjä, toisen muokkaamia, suuria tunteita ja unelmia vain unelmoimisen vuoksi. Arki näkyy sukkamyttyinä lattialla, mutta en anna sen häiritä juuri nyt. Työnnän sukat sivuun ja haen keittiöstä juuri oikeanlaiset viinilasti, juuri tälle kyseiselle etelä-arfrikkalaiselle viinille. Kaadan laseihin ranneliikkeellä tasan sen verran kun lasiin kaatuu ja siemaisen vain maistaakseni, että se on ihan niin hyvää kuin uskoin sen olevan.
Kannan lasit takkahuoneeseen jossa rakkaani sytyttää kyntitlöihin tulta. Takassa loimuaa pieni, juuri ja juuri hengissä oleva liekki. Se on henkeäsalpaavan kaunis tanssiessaan ylös kohti kesäyötä. Afrikkalaiset pehmeät rytmit kiidättävät meitä kohti mielen rauhaa. Hiljainen musiikki saa suun hymylle ja viini maistuu taivaalliselta. Mikään ei voi rikkoa tätä hetkeä nyt.
Näihin unelmiin on hyvä lopettaa. Tyttäreni ei enää kestä pikkuisen hajua ja pikkuinenkin alkaa ilmeisesti jo vähän kärsiä tuotteista housuissa... no, kohta jatkan fiilistelyä. Ennen sitä hoidan hymyillen pari juttua.
Pus.
Kommentit
Lähetä kommentti